Alpakankohtaista

Alpakankohtaista-blogissa julkaistaan kahden viikon välein ympäristöpolitiikan ja aluetieteen opiskeluun, työelämään ja tutkimukseen liittyviä postauksia.

Jos mielessäsi on aihe, jota toivoisit blogin käsittelevän tai jos haluat kirjoittaa blogiin, otathan yhteyttä Spatikan viestintävastaavaan Alisa Vänttiseen (vanttinen.alisa.l [ät] student.uta.fi).

lauantai 9. kesäkuuta 2018

10 katsomisen arvoista dokumenttia


Kesäflunssan iskiessä tai myrskyn pauhatessa ikkunaruutujen takana on mukavaa käpertyä katsomaan elokuvaa. Mikä olisikaan tiedonnälkäiselle spatikaanille parempaa viihdykettä kuin ympäristöpolitiikkaan ja aluetieteeseen liittyvät dokumentit? Alamme laajaan aihekirjoon liittyviä mainioita dokumentteja on lukuisia. Alla 10 niiden joukosta mielivaltaisesti valittua ehdotusta.

1. Epämiellyttävä totuus (2006)

Ilmastonmuutosdokumenttien klassikko, joka on voittanut kaksi oskaria ja lukuisia muita palkintoja. Elokuvassa seurataan Yhdysvaltojen entistä presidenttiehdokasta Al Gorea hänen kierroksellaan luennoimassa ilmastonmuutoksen vaaroista.

2. Time to choose (2015)

Dokumenttielokuva käsittelee ilmastonmuutosta ja mahdollisia ratkaisuja siihen. Elokuva keskittyy ratkaisuihin enemmän kuin traileri antaa ymmärtää.


3. How to Change the World (2015)

Dokumenttielokuva Greenpeacen synnystä. Tarina tarjoaa kiinnostavan esimerkin modernista ympäristöliikkeestä ja ympäristöaktivismista.

4. Katoavaa korallia kuvaamassa (2017)

Henkeäsalpaava dokumentti korallien elämästä ja ilmastonmuutoksen aiheuttamasta koralliriuttojen tuhoutumisesta. Ryhmä tutkijoita, sukeltajia ja valokuvaajia seuraa vedenalaisella kuvauskalustolla korallien valkaistumisilmiötä.

5. Merchants of Doubt (2014)

Dokumentissa paljastetaan, kuinka tieteelliseksi tutkimukseksi naamioitu toiminta hämärtää kulutustottumuksiamme ja poliittista päätöksentekoa. Esimerkkitapauksina ovat tupakkateollisuus, joka kielsi valmistavansa addiktoivia tuotteita sekä öljyfirmat, jotka ovat pyrkineet kyseenalaistamaan kasvihuoneilmiön.

6. Virunga (2014)

Dokumentti kertoo puistonvartijoista, jotka vaarantavat henkensä yrittäessään pelastaa Afrikan arvokkaimman kansallispuiston ja sen uhanalaiset gorillat öljy-yhtiön öljynporaussuunnitelmilta.

7. Sustainable (2016)

Dokumentti käsittelee lähiruokaliikettä ja ruokatottumuksien kehityssuuntaa amerikkalaisten keittiömestareiden ja maanviljelijöiden keskustelun siivittäminä.

8. Time (2006)

BBC:n neliosaisessa sarjassa fyysikko Michio Kaku etsii vastauksia siihen, mitä aika on. Jaksojen aiheet ovat: päiväaika, elinaika, geologinen aika ja kosminen aika.

9. The true cost (2015)

Pysäyttävä dokumentti muotiteollisuuden vaikutuksista ympäristöön ja ihmisiin.

10. Planeettamme maa 2 (2016)

BBC:n legendaarisen Planeettamme maa -dokumenttisarjan toinen osa, joka vie upealla kuvanlaadulla tarkastelemaan maapallon monimuotoista luontoa ja tärkeimpiä ekosysteemeitä. Kuusiosaisen sarjan jaksoista kussakin keskitytään yhteen pääaiheeseen: saariin, vuoristoihin, viidakoihin, aavikoihin, ruohikkomaihin ja kaupunkeihin eri puolilla maailmaa. Erityisesti kaupunkeja käsittelevä jakso on virkistävä lisäys luontodokumenttisarjassa.

Tuleeko teille mieleen muita elokuva- tai sarjasuosituksia? Kertokaa niistä kommenteissa! 😊

Teksti: Alisa Vänttinen

lauantai 26. toukokuuta 2018

Jäsenkysely: Toiveissa lisää YPATin kursseja ja työelämään liittyviä tapahtumia












































Iso kiitos kaikille Spatikan jäsenkyselyyn vastanneille! Olemme hallituksessa lukeneet vastauksianne mielenkiinnolla. Meitä ilahdutti erityisesti se, että tänä keväänä järjestämämme toiminta sai kiitosta vastauksissa. Kiitos kuuluu myös kaikille toimintaa osallistuneille! Tapahtumia ei olisi mielekästä järjestää eikä niissä olisi yhtä hauskaa ilman teitä. 😊

Jäsenkyselyyn vastasi 15 henkilöä, joiden opintovaihe vaihteli ensimmäisestä opiskeluvuodesta maisterivaiheeseen. Kaikki vastaajat olivat joko ympäristöpolitiikan ja aluetieteen pääaineopiskelijoita tai eivät olleet vielä valinneet opintosuuntaa. Kaksi kolmasosaa vastaajista oli osallistunut kevään aikana järjestettyihin tapahtumiin ja he olivat myös vastaustensa perusteella tyytyväisiä niihin. Kiitosta annettiin erityisesti monipuolisesta tarjonnasta.

Vastauksissa kerrottuja syitä olla osallistumatta tapahtumiin olivat pitkä matka, päällekkäiset menot, ei itseä kiinnostavat teemat sekä se, ettei tunne Spatikan aktiiveja. Haluamme Spatikassa, että kaikkien olisi helppoa ja mukavaa osallistua järjestämiimme tapahtumiin ja uudet osallistujat ovat enemmän kuin tervetulleita. Kevään aikana tapahtumissamme onkin ollut useampi kävijä, joka ei ole tuntenut muita osallistujia ennen tapahtumaan tulemista. Yhteisiä puheenaiheita on löytynyt kaikkien kanssa helposti – Yhdistäähän meitä kaikkia vähintään kiinnostus ympäristöpoliittisiin ja aluetieteellisiin kysymyksiin. Tulemme myös syksyllä järjestämään poikkitieteellisiä tapahtumia, joihin voi tuoda mukanaan kavereita toisesta ainejärjestöstäkin.

Otamme myös mielellämme vastaan ideoita tapahtumista, joita haluaisitte meidän järjestävän. Jäsenkyselyn vastaukset antoivat jo osviittaa siitä, että ainakin työelämään liittyville tapahtumille ja ekskursiolle olisi kovaa kysyntää. Niiden lisäksi usea vastaaja toivoi illanviettoja sekä kulttuuri- ja urheilutapahtumia. Muutama vastaaja toivoi myös ympäristöaiheisia tapahtumia sekä yhteisiä tapahtumia muiden ainejärjestöjen kanssa. Otamme palautteen huomioon tulevien tapahtumien suunnittelussa ja pyrimme myös syksyllä järjestämään monipuolisesti erilaisia tapahtumia sekä etenkin työelämään liittyviä tapahtumia. Myös ekskursion on suunnitteilla.

Spatikan toiminnasta ja tapahtumista tullaan edelleen jakamaan infoa erityisesti Facebookissa ja sähköpostilistalla, mistä suurin osa vastaajista ilmoitti saavansa tietoa niistä. Tietäväthän kaikki, että Spatikalla on Facebookissa oman sivun lisäksi myös suljettu ryhmä? Jos et ole vielä ryhmässä, käy liittymässä. Tähän väliin on vielä hyvä mainostaa, että Spatikka toimii myös Instagramissa, käykää seuraamassa meitä myös siellä!😉

Toiveena lisää ympäristöpolitiikan ja aluetieteen kursseja


Opintoja käsittelevän jäsenkyselyn osion keskeinen viesti oli, että ympäristöpolitiikan ja aluetieteen lisäkursseille on kysyntää. Vastauksissa toivottiin kansainvälisiä kursseja, paikkatietokurssia, ympäristöoikeutta, taloustieteellistä näkökulmaa ja lisää käytännönläheisyyttä kurssitarjontaan. Osa vastaajista koki aluetieteen ja osa ympäristöpolitiikan jääneen liikaa paitsioon kurssitarjonnassa.

Suurin osa vastaajista piti oppimispäiväkirjoja, ryhmätöitä ja esseitä hyvinä suoritustapoina kursseille. Vastaajat eivät pääsääntöisesti vastustaneet jyrkästi sitä, että opintosuunnan kandidaattiseminaari saatettaisiin tulevaisuudessa järjestää vain kerran vuodessa syksyisin pienten ryhmäkokojen ja opetusresurssien säästämisen vuoksi. Osa nosti kuitenkin esille huolen siitä, että vain kerran vuodessa järjestettävä seminaari saattaisi lykätä valmistumista.

Jäsenkyselyssä antamanne palautteet kursseista on välitetty opetushenkilökunnalle ja niitä käsitellään kesäkuussa.

Kiitos vielä kaikille spatikaaneille kuluneesta keväästä ja ihanaa kesää! 😎

Teksti: Alisa Vänttinen
Kuva: Alisa Vänttinen, Assi-Jutta Kuusela ja Maiju Ratala


lauantai 12. toukokuuta 2018

Mitä tehdä, jos kesätyöpaikka jäi saamatta?


Etenkään ensimmäinen oman alan harjoittelu- tai kesätyöpaikka ei välttämättä irtoa ensimmäisellä hakukerralla, sillä hyviä hakijoita on paljon ja paikkoja rajallisesti. Onneksi kesällä normaalilta opintorytmiltä vapautuvalle ajalle on muitakin potentiaalisia käyttökohteita kuin työnteko. EU-asinatuntija Petra Kortelainen Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimistolta, asiantuntijana Akordi Oy:llä työskentelevä Emma Luoma ja viestintäpäällikkö Sirkka Kulomäki Pirkanmaan ELY-keskuksesta kertovat alla ajatuksiaan siitä, mitä kesällä kannattaa tehdä, jos jäi ilman kesätöitä.

Mitä ilman kesätyöpaikkaa jääneen korkeakouluopiskelijan kannattaisi tehdä kesällä?

”Ei kannata huolestua, vaikka kesätyöpaikkaa ei irtoaisikaan, sillä on kosolti muitakin mahdollisuuksia.

Kesällä voi vaikka edistää - ja helpottaa seuraavaa opiskeluvuotta - tekemällä opintoja. Opintoja voit tehdä niin Tampereella, Suomessa kuin eri puolilla Eurooppaa. Miksipä ei vaikka tarttuihin siihen sivuainekokonaisuuteen tai MOOCiin, mihin ei normaalisti ole aikaa. Tai mitä jos osallistuisit yliopistojen järjestämiin ”summer schooleihin”, joista voi mahdollisesti saada niin opintopisteitä kuin uusia kavereita. Tarjolla on kokonaisuuksia ja mahdollisuuksia erikoistumiseen, joita ei Tampereella ehkä edes ole.

Joustava opiskelu kesällä mahdollistaa sen, että harjoittelumahdollisuuksia voi katsoa esimerkiksi myös syksylle. Silloin eri organisaatioissa voi joissain tapauksissa olla jopa tarjolla enemmän työtä ja mahdollisuuksia hyvään ohjaukseen. Tyypillisesti hakijoita saattaa olla vähemmän.

Kesällä on myös hyvää aikaa aloittaa uuden kielen opiskelu, josta on haaveillut tai petrata jo aloitettua kieltä. Olisiko kielikurssille osallistuminen mahdollista?

Monilla oman alan kokemuksen saaminen ja harjoittelut ajoittuvat opintojen loppuun. Töitä kannattaa silti hakea ja tehdä vaikka ne eivät suoraan tuntuisivatkaan edistävän omaa ammatillista polkua. Pääosa työnantajista arvostaa sitä, että on ylipäätään kokemusta työelämästä. Se osoittaa aktiivisuutta ja hyvää asennetta työntekoon. Usein siellä kuitenkin oppii jotakin tulevankin kannalta hyödyllistä, ehkä priorisointikykyä, kuinka isompi tai pienempi organisaatio toimii jne.

Muista työmahdollisuudet myös ulkomailla! Et ehkä pääse rikastumaan, mutta kiinnostavia kokemuksia ja kielitaitoa voi karttua. Siivoaminen Lontoossa, huvipuistotyö Pariisissa tai kalanperkuu Norjassa on toki työtä, mutta ehkä hieman erilainen kokemus kuin kotiseudulla. Tutustu paikkoihin EURESissa - The European Job Mobility Portal  https://ec.europa.eu/eures/public/homepage 

Älä unohda myöskään vapaaehtoistöitä. Niitä voi tehdä niin Suomessa (esim. järjestöjen kautta) kuin ulkomailla. Tutustu esimerkiksi muutaman viikon pituisiin työleireihin: Kansainvälinen vapaaehtoistyö ry http://www.kvtfinland.org/,
Allianssin Nuorisovaihto - töihin, vapaaehtoiseksi, kielikurssille http://www.nuorisovaihto.fi/,
ja AIESEC https://www.aiesec.fi/EU-asiantuntija Petra Kortelainen, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto.

”En usko, että tähän on yhtä oikeaa vastausta tai että jokin tietty ratkaisu veisi opiskelijaa lähemmäs unelmauraansa kuin toinen. Oman alan kesätyöpaikkoja on aina aika rajoitetusti, ja jos vielä toivoo voivansa välttää muuton kesäksi toisaalle voi vaihtoehtoja olla melko vähän. Vaikka kesätyö ei löytyisikään omalta alalta kannattaa rohkeasti hakea töitä erilaisista paikoista. Töissä käyminen lisää aina työelämätaitoja ja opettaa uusia asioita riippumatta siitä, vastaako työ sitä mitä opiskelee. Myös vapaaehtoistoiminta voi tarjota hetken hengähdystauon ja uutta perspektiiviä opintoihin.

Kesäsuunnitelmia tehdessä kehottaisin miettimään mitä juuri nyt itse tarvitsee. Jos harjoittelu on ajankohtainen voi mahdollisuuden käyttää hyväkseen ja etsiä harjoittelupaikkaa. Kesän voi myös käyttää opiskelemalla kesäkursseja tai edistämällä muuten opintojaan ja näin helpottaa syksyllä alkavaa urakkaa ja nopeuttaa valmistumista. Pelkkä lomailukin voi olla todella hyvä idea, jos vain oma talous sen sallii. Useamman kuukauden kesälomia ei työelämässä juuri tunneta ja joskus on hyvä vain nauttia ja ladata akkuja”, asiantuntija Emma Luoma, Akordi Oy.

”Kannattaa tehdä jotain sellaista, joka tähtää opiskelijan henkilökohtaiseen tavoitteeseen opiskelussa, työelämässä tai elämässä yleensä. Kannattaa osoittaa, että on aktiivinen jollakin elämän saralla. Kesäkurssien käyminen ei varmasti koskaan mene hukkaan ja itseään kiinnostavasta vapaaehtoistyöstä voi saada hyvää mieltä ja mainetta. Jokainen tarvitsee lomaa. Opiskelijan ei kuitenkaan kannata pitää joka kesä pitkää lomaa, sillä se ei näytä työnantajan silmissä hyvältä. Mieluummin mitä tahansa työtä kuin ei mitään. Tietysti kaikesta sellaisesta työstä, joka on lähellä omia tavoitteita, on eniten hyötyä. Yhteiskunnassa vuorovaikutustaitojen osaaminen korostuu aina vaan enemmän”, viestintäpäällikkö Sirkka Kulomäki, Pirkanmaan ELY-keskus.

Kuinka suuri merkitys sillä on tulevan työllistymisen kannalta, jos yhtenä kesänä kesätyö jäi saamatta?

”Aina ei onnista, mutta ei kannata antaa sen masentaa. Tuleva työllistyminen ei kaadu yhteen kesään ilman työtä. On toki hyvä, jos voi kääntää tilanteen edukseen. Kuten edellä jo todettiin - ajan voi hyödyntää eri tavoin. Seuraavana vuonna sitten vain yrittämään uudestaan. Kannattaa aloittaa hakeminen hyvissä ajoin ja miettiä luovasti eri mahdollisuuksia!

Ja muistetaan vielä se, että kesällä kannattaa hieman rentoutuakin!”, EU-asiantuntija Petra Kortelainen, Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto.

”En ole vielä koskaan kuullut, että yksi kesä ilman töitä olisi estänyt työn saannin myöhemmin. Monille korkeakouluharjoittelu on ensimmäinen oman alan työkokemus ja varsinkin opintojen alkuvaiheessa oman alan kesätöitä voi olla todella vaikeaa saada”, asiantuntija Emma Luoma, Akordi Oy.

”Ei sillä minun mielestäni mitään merkitystä ole. Jos jää kesätöitä vaille, niin silloinhan voi vaikka mennä ulkoiluttamaan vanhuksia tms. ja osoittaa sillä tavoin, että haluaa olla hyödyllinen yhteiskunnan jäsen. Sitä työnantajat arvostavat ja siitä voi jopa saada ylimääräistä positiivista huomiota”, viestintäpäällikkö Sirkka Kulomäki, Pirkanmaan ELY-keskus.

Teksti: Alisa Vänttinen
Kuva: Aleksandra Riki

lauantai 28. huhtikuuta 2018

"Joustavuus on yksi tärkeimmistä taidoista” – Tässä puheenvuoro, joka jäi kuulematta FCG-exculla

Spatikan ja Ad Hocin excu FCG:llä oli mielenkiintoinen ja antoisa.

Viime viikon perjantaina 20.4. Spatikka ja Ad Hoc, eli hallintotieteen ainejärjestö, yhdistivät voimansa ja suuntasivat exculle FCG:lle. Osanottajia oli mukavasti molemmista opintosunnista ja työtehtävät Finnish Consulting Groupissa tuntuivat kiinnostavilta sekä johtamisen että aluetieteen ja ympäristöpolitiikan tuleville asiantuntijoille.

Spatikkalaisille jo Regiosta tuttu Sini Mäkeläinen oli myös paikalla FCG:n esittelyssä jakamassa ajatuksiaan hallintotieteilijän sulautumisesta insinööripainotteiseen työympäristöön. Hän ei ajanpuutteen vuoksi ehtinyt kertoa ajatuksiaan, mutta lähetti ne jälkikäteen Spatikalle.

Sini tuli taloon Suomen ympäristöopisto SYKLI:n järjestämän F.E.C.-koulutusohjelman kautta. Hän suositteli koulutusohjelmaan tutustumista jo aiemmin ja lisätietoja siitä löytyy täältä.

Koulutus poiki suoran sopimuksen FCG:n kanssa Arkkitehtuuri- ja yhdyskunnat –tiimissä, alueiden konsultoinnissa. FCG:llä on useita eri aluetoimistoja, jotka tekevät paljon yhteistyötä. Työtiimit kootaan sopivimmista osaajista, joten on tavallista, että työkaverit istuvat ympäri Suomea.

Joustavuus on yksi tärkeimmistä Sinin mainitsemista taidoista FCG:ssä työskentelyn kannalta, sillä työtehtävät ovat vaihtelevia. Hän on ollut mukana tekemässä selvityksiä sähköautoilusta ja nuorten osallistumismahdollisuksista maankäytön suunnitteluun eri toimeksiantajille.

Lisäksi Sini on mukana strategisen maankäytön suunnittelussa. 
Strategisissa yleiskaavoissa ja kehityskuvissa pyritään muotoilemaan kuntien pitkäaikaiset tavoitteet ja konkretisoimaan kuntien strategia maankäytön suunnittelun avulla.

Kiinteistöverot ovat kunnille oleellinen tapa kartuttaa kassaansa ja kiinteistöveroselvitykset ovat myös kuuluneet Sinin työnkuvaan. Kiinteistöveroselvityksissä tulee esiin paikkatieto-osaaminen, jonka Sini myös mainitsee yhdeksi tärkeimmistä taidoista työnsä kannalta. Paikkatietoanalyysiä sovelletaan kiinteistöverorekisterien puutteiden havaitsemiseen, jonka lisäksi tehdään maastokäyntejä, joiden aikana käydään läpi valittujen kohteiden kiinteistöt rakennuksineen.


Excun aikana tuli selväksi, että FCG on työpaikka, jossa halu ja kyky oppia uutta korostuu ja toisaalta tulee olla valmis sietämään epävarmuutta. Myös Sini mainitsee nämä ominaisuudet tärkeiksi työssään. Kaiken kaikkiaan FCG vaikuttaa siis mielenkiintoiselta työpaikalta myös hallintotieteen maisterille. Mikäli FCG:llä työskentely kiinnostaa, kannattaa koittaa saada jalkaa oven väliin hakemalla harjoitteluun johonkin FCG:n toimipisteistä. Myös avoimia hakemuksia kehoitettiin lähettämään, vaikka paikkoja ei suoraa olisikaan auki – konsultointikentällä on tarvetta erilaiselle osaamiselle projektista riippuen.


Teksti: Heidi Heikkilä
Kuva: Assi-Jutta Kuusela