Työharjoittelupaikkojen vilkkain hakuaika on jo täydessä
vauhdissa. Mutta minkälainen hakemuksesta tai ansioluettelosta kuuluu tehdä?
Millä tavalla haastatteluun kannattaa valmistautua ja miten kysymykseen omista
heikkouksista pitäisi vastata?
Tutkimuspäällikkö Jari Kolehmainen Johtamiskorkeakoulun alueellisen kehittämisen tutkimusryhmästä (SENTE), Ekokumppanien viestinnän suunnittelija Matti Huhta, Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) viestintäpäällikkö
Matti Nieminen ja Tampereen kaupungin palvelupäällikkö Sanna Flink kertovat alla
spatikaaneille vinkkejä harjoittelupaikan hakemiseen.
Millainen
on hyvä työhakemus?
”Hyvä työhakemus tuo esiin hakijan keskeisen
motivaation työpaikan hakemiseen. Työhakemus on siis jollakin tavalla
personoitu suhteessa haettavaan työpaikkaan. Jo tässä vaiheessa kannattaa
pyrkiä tutustumaan siihen organisaatioon, johon on hakemassa”, Jari
Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Lyhyt. Siinä pitää näkyä, että hakemus on
kirjoitettu juuri tätä paikkaa varten, ei vain firman nimi vaihtamalla.
Unelmatilanteessa hakija ratkaisee jonkin organisaation osaamisvajeen tai
ongelman. Pahimmassa tapauksessa joudumme keksimään hänelle tekemistä ja
katsomaan perään”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Napakka,
osaamista ja motivaatiotakin esiin tuova. Kieliopilliset virheet tai
huolimattomuusvirheet saattavat kiinnittää huomiota ainakin viestinnän
tehtäviin haettaessa”, Matti Nieminen, SLL.
” Sellainen joka vastaa työpaikkailmoituksessa
kerrottuihin asioihin ja työantajan tarpeisiin. Erityisen tärkeää on vastata
tehtävässä eduksi katsottaviin ja edellytettyihin asioihin”, Sanna Flink,
Tampereen kaupunki.
Millainen hyvä CV on?
”Ensinnäkin on todettava, että minusta
opiskelijoidenkin CV:t ovat nykyään oikein hyviä. On tietysti selvää, että
vähäisellä ammatillisella kokemuksella ei voi tehdä kovin laajaa CV:tä. Siinä
mielessä CV:hen voi nostaa myös esimerkiksi harrastusten vastuutehtäviä ja niin
edelleen. Kannattaa kuitenkin miettiä, millaiset ansiot ovat ihan oikeasti
merkityksellisiä haettavan työn kannalta. Yleinen aktiivisuus kuitenkin kertoo
ihmisestä paljon”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Hyvässä CV:ssä on haettavan paikan ja hakevan
organisaation kannalta relevantti kokemus ensimmäisenä. On hyvä, että
monipuolinen kokemus on näytillä – arvostan esimerkiksi kaikenlaista myynti- ja
asiakaspalvelukokemusta, vaikka se ei haettavaan paikkaan paljoa liittyisi. Kun
enemmän kokemusta on takana, ihan kaikkia pieniä luottamustoimia ja
keikkaduuneja ei tarvitse mainita. Liika herättää kysymyksiä ja jättää
ei-toivotun vaikutelman. Kuva on kiva, siitä jää joku mielikuva ihmisestä.
Mitään missikisoja ei ainakaan meillä olla pitämässä, eikä rekrytointipäätöstä
tehdä ulkonäköperustein”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”CV:llä on
vakiintunut muotonsa, joka tuntuu ajan saatossa hieman kehittyvän. Mutta
eiköhän kaikilla työpaikoilla ole toivetta saada CV:n muodossa tiukasti
pakattua tietoa koulutuksesta, osaamisesta, näytöistä ja niin edelleen. Kuva on
usein luonteva lisä. Riittävät henkilö- ja yhteystiedot. Suosittelija(t)
yhteystietoineen ovat usein hyödyksi työnantajalle”, Matti Nieminen, SLL.
”Selkeä ulkoasultaan, kertoo haettavasta
tehtävästä olennaisemmat asiat lyhyesti. Koulutus ja työkokemus on hyvä
eritellä CV:ssä loogisessa ja luettavassa järjestyksessä”, Sanna Flink,
Tampereen kaupunki.
Kuinka pitkiä hakemus ja CV saavat olla?
”Nyrkkisääntö varmaankin on, että hakemuksen
pitäisi mahtua yhdelle A4:lle. CV:n osalta en näe mielekkäänä laittaa jotakin
sivurajaa. Tässä näkyy ehkä yliopistotaustani, sillä yliopistomaailmassa CV:t
ovat yleensä aika pitkiä, kun niissä kuvataan tutkimus-, opetus- ja
yhteiskunnallisia ansioita”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Mitään maksimimittaa ei ole, mutta vähemmän
on enemmän. Muista, ettei kukaan rekrytoi huvikseen. Se on kallista ja aikaa
vievää. Selvitä, miksi tähän on lähdetty. Perussyitä on kaksi: ei ole
riittävästi resursseja tai riittävästi osaamista”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Hakemus pitää
voida tiivistää klassikkomittaan eli aaneloseen. Parisivuisesta CV:stä yleensä
asiat selviävät. Pitkiä julkaisuluetteloja tms. ei välttämättä tarvita”, Matti
Nieminen, SLL.
”Hakemus 1 sivu, CV maksimissaan 2 sivua”,
Sanna Flink, Tampereen kaupunki.
Miten työhaastatteluun kannattaa valmistautua?
”Työhaastatteluun tullessa kannattaa ottaa
etukäteen hieman selvää, millaiseen organisaatioon ja työhön on hakemassa.
Itselleni on ollut haastatteluissa tärkeää se, että hakija on selvillä siitä,
miksi on hakemassa työpaikkaa. Kysymys on tässä mielessä kaksisuuntainen, eli
mitä hakija voi tuoda työhön ja mitä hän ajattelee siitä saavansa? On myös hyvä
muistaa, että rekrytointitilaisuus on muutoinkin kaksisuuntainen, eli siinä
tarkastellaan sekä ihmisen sopivuutta työhön että työn sopivuutta ihmiselle.
Mikäli työ ei haastattelussa osoittautuisikaan aivan omaksi unelmatyöksi,
kannattaa tilanteeseen suhtautua rakentavasti”, Jari Kolehmainen,
SENTE-tutkimusryhmä.
”Kotiläksyt firman perusasioiden kanssa ja
haettavan pestin kohdalla pitää olla tehtynä. Mikään ei ota aivoon niin paljon,
kuin se, että hakija haaskaa molempien aikaa täysin valmistautumatta. Kannattaa
kysellä joltain, joka tietää tai vaikka soittaa lisätietoja. Relevantit
kysymykset antavat hyvän ennakkovaikutelman. Ihan morjestellakseen ei kannata
soittaa. Vaikka tietosuojavaltuutettu ei suosittele työnhakijan googlausta,
työnhakijan kannattaa siihen varautua. Esimerkiksi julkisella sometilillä voi
olla työnantajan kannalta kuumottavaa kamaa, joka voi viedä hakemuksesi suoraan
paperinkeräykseen ”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Kannattaa
tietenkin tutustua organisaatioon ennalta: verkkosivut, some, julkaisut tai
mahdolliset siellä työskentelevät tutut voivat olla avuksi. Työnäytteitä voi
varata mukaan, vaikka niitä ei ole välttämättä ole ennakkoon pyydetty.
Haastattelun lopulla niitä voi tarjota nähtäväksi, jos siltä tuntuu. Paikalle
kannattaa saapua täsmällisesti, ei varsinkaan myöhässä”, Matti Nieminen, SLL.
”Kannattaa kysyä jo haastattelukutsun saadessaan
keitä haastattelussa on paikalla, mitä papereita hyvä ottaa mukaan. Kannattaa ottaa
mukaan myös hakuilmoitus ja sen kautta miettiä lisäkysyttävää. Haastattelu on
aina kahden kauppa!”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.
Mitä odotatte hakijalta työhaastattelussa?
”Pidän työhaastattelua erittäin tärkeänä
monestakin syystä. Ehkä tärkein on kuitenkin se, että haastatteluissa jo
välittyy paljon tietoa hakijan persoonasta. Persoona on erityisen tärkeä
sellaisissa työtehtävissä, joihin liittyy paljon tiimi- ja yhteistyötä tai
vaikkapa asiakastilanteita. Esimiesnäkökulmastakin on tärkeää, että kemiat
sopiva hyvin yhteen. Persoonasta puhuttaessa on tärkeää mieltää, ettei
erilaisiin tehtäviin tarvitaan erilaisia ihmisiä. Ei siis ole vain yhdenlaisia
”hyviä tyyppejä””, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Motivaatio, kotiläksyt, vilpittömyys.
Ylipukeutua ei kannata ainakaan meille, mutta olemuksellaan täytyy viestiä
sitä, että on tosissaan”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Haastateltavallekin
on eduksi, jos hän kykenee vastaamaan kysymyksiin keskittyneen tarkasti, eikä
rönsyile sattumanvaraisesti. Vastausten pituuden sopivuuden joutuu usein itse
arvioimaan, mutta ei ole kiellettyä tarkistaa, antoiko sopivan kattavan
vastauksen. Haastateltavalla on myös mahdollisuus tapaamisessa kysyä aidosti
kiinnostavia ja ehkä auki jääneitä oleellisia asioita. Vastaamisen kannattaa
olla rehellistä, eikä pelkkää itsensä markkinointia”, Matti Nieminen, SLL.
”Hyviä käytöstapoja ja omana itsenään olemista”,
Sanna Flink, Tampereen kaupunki.
Millaisiin kysymyksiin kannattaa varautua
vastaamaan?
”Kokemukseni mukaan esimerkiksi opiskelijat
ovat hyvin varautuneita vastaamaan tyypillisimpiin haastattelukysymyksiin.
Perustyöhaastattelukysymyksiin kannattaa kuitenkin edelleen varautua, sillä ne
luovat hyvän pohjan jatkokeskustelulle. Itse käytän haastatteluissa aika paljon
hakijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja tarjolla olevan työtehtävän
yhtymäkohtien luotaamiseen. Taustalla on ajatus siitä, että näiden asioiden
pitäisi olla keskenään hyvin linjassa, jotta ihminen viihtyy ja saa itsestään
mahdollisimman paljon irti. Tässä suhteessa kannattaa kuitenkin olla
rehellinen; ei esimerkiksi kannata sanoa tähtäävänsä yliopistouralle, jos näin
ei ole. Yliopisto voi olla hyvä harjoittelupaikka myös sellaisella henkilölle,
joka tähtää analyyttisiin ja luoviin tehtäviin ihan jollain muulla sektorilla”,
Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Rekrytoijaa saattaa kiinnostaa hieman
pitemmälle menevät suunnitelmat: minne henkilö on työelämässä menossa.
Kannattaa vastata rehellisesti: jos tietyt hommat eivät kerta kaikkiaan
kiinnosta, se näkyy joka tapauksessa. Usein ei kuitenkaan haeta yleiskonetta,
jota kiinnostaa kaikki ja joka osaa jo kaiken”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Myös
yllättäviin, ei toki asiattomiin. Vastakysymyksillä voi tarkentaa, jos itselle
epäselvää”, Matti Nieminen, SLL.
”Miksi juuri tämä tehtävä, mikä siinä sinua
erityisesti kiinnostaa ja perustelut näihin”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.
Miten hakijan kannattaa vastata kysymykseen
omista huonoista puolistaan?
”Kannatan tietysti rehellisyyttä tässäkin,
mutta ei hakijan tarvitse omaa työnhakuaan torpedoida tuomalla esiin kaikkia
heikkouksiaan. Usein heikkoudet kannattaakin mieltää kehittämiskohteina. Olen
varma, että työnantajaan tekee vaikutuksen se, jos työnhakijalla on näihin
heikkouksiinsa liittyen myös ajatuksia siitä, kuinka niitä kohtia voisi
parantaa tai kuinka työssä voisi hyödyntää paremmin omia vahvuuksiaan”, Jari
Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Meillä ei ole tapana kysyä niitä. Lyhyesti kannattaa
varautua vastaamaan asiallisiin siviilielämän kysymyksiin. Usein harrastuksista
on apua töissäkin”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Kaikilla on
kehityskohteita itsessään. Omaa potentiaalia niiden kehittämisessä voi
arvioida”, Matti Nieminen, SLL.
”Kannattaa esittää ne kehittämiskohteinaan”,
Sanna Flink, Tampereen kaupunki.
Onko tärkeää, että hakijalla on haastattelun
lopuksi jotain kysyttävää työpaikasta?
”Ei se varmasti välttämätöntä ole, mutta luo
tietysti osaltaan hyvää vaikutelmaa. Perussääntö on varmasti se, ettei kannata
kysyä vain työn ulkoisiin tekijöihin (esim. palkka, työajat) liittyviä
kysymyksiä, vaan olla myös kiinnostunut myös työn sisällöistä”, Jari
Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
¨
”Pitäisin outona, jos hakija ei löydä mitään
kysyttävää ja kaikki on päivänselvää. Toisaalta ensimmäistä työpaikkaa hakiessa
ei välttämättä osaa huomioida vaikka työyhteisöön liittyviä asioita”, Matti
Huhta, Ekokumppanit.
”Kyllähän se
usein kertoo jotakin hakijan kiinnostuksesta. Toki väkisin tehdyt kysymykset
saattavat vaikuttaa … sellaisilta”, Matti Nieminen, SLL.
”Ei välttämätöntä mutta on hakijan itsensä
eduksi käyttää tilaisuus hyväkseen ja kysyä rohkeasti kaikki mikä vielä mieltä
askarruttaa”, Sanna Flink, Tampereen kaupunki.
Mitä muita vinkkejä haluaisit antaa
hakijoille?
”Kliseiden klisee, mutta olkaa omia itsejänne! Esimerkiksi
haastattelutilannetta voi jännittää, mutta se ei haittaa mitään. Se sen sijaan
on ongelma, jos pyrkii olemaan jotain sellaista, mitä ei oikeasti ole. Ongelma
ei ehkä realisoidu haastattelussa, mutta myöhemmin työssä se tulee vastaan
ennemmin tai myöhemmin. Rakentava, aktiivinen ote erilaisissa tilanteessa
toimii myös aina”, Jari Kolehmainen, SENTE-tutkimusryhmä.
”Melkein kaikki ovat kiinnostuneita
tekijöistä, joilla on asenne kohdallaan. Alkeistason työelämätaidot ja
käytöstavat pitää olla hallussa, niitä ei ole aikaa eikä halua opettaa.
Haluamme nähdä, että hakijalla on kiinnostusta, motivaatiota ja aloitekykyä.
Jos harjoittelijaa pitää esimerkiksi olla koko ajan neuvomassa, rajahyöty koko
harjoittelusta on siinä ja siinä. Toisaalta reippaita, taitavia ja muutenkin
hyviä tyyppejä jää aina kaipaamaan ja mielellään auttaa eteenpäin vaikkapa
suosittelijan roolissa”, Matti Huhta, Ekokumppanit.
”Pyri aitoon
vuorovaikutukseen haastattelijoiden kanssa. Tällaisen yhteyden syntyminen on
hyvä asia molemmille osapuolille. Älä pelkää jännittämistä. Se saattaa kuvastaa
myös motivaatiota tehtävään”, Matti Nieminen, SLL.
”Ole oma itsesi ja luota itseesi, muista että
valintaa tehtävään tekevät sekä työnantaja että sinä itse! Haastattelu on myös
hakijalle paikka, jossa selvittää onko kyseinen tehtävä sinua varten”, Sanna
Flink, Tampereen kaupunki.
Teksti: Alisa Vänttinen
Kuva: Aleksandra Riki
0 kommenttia:
Lähetä kommentti